Chania. Kreeta.

Tähän alkuun pieni tilannekatsaus säähän. Syksy taitaa tulla tännekin sillä vettä on satanut nyt neljä paivää peränjälkeen,enemmin tai vähemmin. Päivälämpötilat on laskenut kahdenkympin paikkeille.Ennen Ateenaa saatiin noin sadankilometrin ajan vettä oikein kunnolla niskaan, onneksi sade lakkasi juuri ennen kaupunkiin saapumista, sillä kaupungin halkovassa valtaväylässä oli aika vauhdikas meininki. Pireauksen satama löytyi helposti ja laivaan päästiin jo kolme tuntia ennen lähtöä.
Vähän arvelutti saapuminen Kreetalle sillä aikataulun mukaan perillä oltaisiin puoli kuudelta aamulla, mitä ihmettä me siihen aikaan tehtäisiin perillä?Asiaa kyseltäessä meille sanottiin että mitään kiirettä laivasta poistumiseen ei olisi, no hurry!
Chania otti meidät vastaan kosteissa merkeissä joten otettiin hotelli keskustasta pariksi päivää. Nyt on jalat ruvella laukottu pitkin kaupunkia pari päivää ja yritetty löytää kohtuu hintaista, meille sopivaa kämppää. Onneksi sentään tänään on taas aurinko näyttäytynyt ja lämmintäkin on riittänyt.

Lähtöä odotellessa.

Pireaus by night.

Kato Gatzea. Osa2.

Alunperin neljäksi päiväksi suunniteltu pysäys näyttäisi venyvän kahteen viikkoon. Pitkään jatkuneiden hintaneuvotteluiden jälkeen päästiin majoituksesta lukemaan 29€/yö. On se tämä leirintäalue elämä meilläkin hieman muuttunut,ennen oli teltta ja Trangialla laitettiin ruokaa,makuupusseille yritettiin ahtaasta teltasta löytää tasaista makuupaikkaa. Nyt on tauluteeveet ja lakanat vaihdetaan kolmen päivän välein. Keittiössä tarvikkeita kahvinkeittimestä lähtien ja kylppärissä fööni, taidetaan tulla vanhoiksi!
Aika täällä on kulunut osittain rannalla sekä ympäristöön tutustuen. Saatin respasta alueen kartta ja opaskirja sekä reittiehdotuksia missä kannattaisi käydä. Tiestö täällä on ollut suhteellisen hyväkuntoista ja varsin kiharaa,nam, suoraa pätkää saa etsiä, välillä tie kapenee niin että käytössä ei ole kuin yhden kaistan verran. Liikenne onneksi ollut melko rauhallista joten läheltäpiti tilanteita ei ole tullut. Kaiken kaikkiaan tämä Pagasitikos lahti on osoittautunut varsin onnistuneeksi lomailupaikakaksi, suojaisa tuulelta, aurinkoiset päivät,kirkas vesi sekä rauhallinen ympäristö on tehnyt vaikutuksen matkalaisiin.

Matkalla Trikeriin

Milina

Taverna, Aghios Kiriaki.

Trikerin lahti.

Milopotamos.

Kotiranta.

Kato Gatzea. Kreikka.

Lähtöaamuna Bulgariassa oli vain kymmenisen lämpöastetta, melko raitista. Päivän mittaan kelikin lämpeni. mutta aurinko pysytteli piilossa. Pysähdyttiin siinä tankkaamaan ja samalla syötiin sämpylät ja kahvit. Meinas kuiva patonki tarttua kurkkuun kun lasku tuli.10e! Samaan hintaan syötiin edellis iltana kolmen ruokalajin päivällinen ja 0,5l punkkua. No, on tässä varaa olla vähän vähemmälläkin ruualla.
Pilion niemellä alkoi sitten tämän reissun ensimmäinen kunnon vesisade. mikä hieman vaikeutti kämpän etsintää. Välillä piti ihan huoltiksen katoksen alla olla suojassa. Kuin tilauksesta eteen ilmestyi kämppärin mainos jossa luki Hotel & Apartmens. Huoneisto osoittautui hyväksi, merinäköala parvekkeelta ja hyvin varustettu keittiö. Ilmatkin on tulopäivän jälkeen parantuneet, sellaista 25-27 astetta, merivesikin mukavan lämpöistä. Ihanan rauhallistakin täällä on kaikkien kaupunkien jälkeen. Jos hinnoista päästään sopimukseen saatetaan olla viellä viikko.


Ensiksi uitiin....



...sitten juotiin oluet...



...ja lopuksi nautittiin auringonlaskusta.

Sandanski. Osa 2.

Tämän kaupungin kujat ja kadut on koluttu, joten oli aika pyyhkiä pölyt satulasta ja lähteä tutustumaan lähialueisiin. Kohteeksi valittiin Melnik ja sen ympäristö. Alueen hiekkakivi"pyramidit" olivat näkemisen arvoiset, korkeimmat kohoavat aina sataan metriin. Tie mutkittelee laaksossa nousten ja laskien hiekkakivivuorten välissä mitä satumaisimmissa maisemissa. Alkujaan piti tosiaan käydä Melnikissä, mikä on muuten Bulgarian pienin kaupunki(n.300as.)mutta maisemat veivät mennessään ja ajettiin aina  Rozhenin luostarin porteille asti. Kokopaivä retkihän siitä tuli!

Matkalla vuorille

Lozenican kylä

Rozhenin maisemia

Hiekkakivi "pyramideja"

Melnik

Sandanski.Bulgaria.

Tänne kylpyläkaupunkiin pääsyn edellytyksenä oli ylittää pari nyppylää. Kartalta katsoen tehtävä vaikutti helpolta. Reitti kulkisi Rila ja Pirinvuorten välistä, faktatietona mainittakoon että nämä kummatkin töppyrät kohoavat lähes kolmeen kilometriin.
Heti alussa jouduttiin kiertotielle ja vihdoin kun päästiin oikealle reitille alkoi 20km pitkä tietyö. Vauhti nousi parhaimmillaan noin kolmeenkymppiin. Kuin härnäykseksi oli tehty vajaan kymmenen kilometrin pätkä uutta baanaa jonka jälkeen alkoi peräti 70km pitkä tietyö. Elikkä hidasta oli, kolmen tunnin ajon jälkeen mittarissa oli peräti satakymmenen kilometriä!
Maisemat olivat kyllä kertakaikkisen upeat ja tunnelma kuin kuuskytluvulta. Hevosilla kynnettiin peltoja, viikatteella niiteltiin heinää ja lammas ja lehmälaumoja vahti paimenet koirineen. Tien varsilla huivipäiset mummot myivät hunajaa. Onneksi liikennettä oli harvakseltaan sillä paikoin joutui monttuja väistelemään aina naapurikaistan puolelta koukaten. Loppumatka olikin sitten kelpo tietä joten perille päästiin mopo ehjänä.

Nousu alkaa.

Lehmiä laitumella



Vuoriston ylänköä.
  

Sandanski on Bulgarian Naantali, elikkä kylpyläkaupunki. Täällä on kuumia lähteitä.+42-+81astetta ja aurinkoisinta koko Bulgariassa. Vuoden kekilämpötila +14. Ja nämä tiedot tuli sitten suoraan infosta saadusta oppaasta.
Varsin pienihän tämä on, muutama komea puisto ja reilut kaksi kilometriä pitkä kävelykatu jonka laidoilta löytyy ruokapaikat, kahvilat ja casinot.

Majoituksena tälläkertaa Guest House.

Kävelykatu.

Puistonäkymä.



Pazardzik.Bulgaria.

Tähän väliin vähän tällainen tavallisempi Bulgaarialais kaupunki. Täällä ei juurikaan näy turisteja. Kaupungin keskustassa on varsin laaja, autoista vapaa alue. Puistoja suihkulähteineen, kahviloita sekä ravintoloita valtavat määrät. Ihan mukava stoppi pariksi päivää. Muutamia vanhoja, komeita rakennuksia löytyy, mutta myös varsin mielenkiintoisen näköistä arkkitehtuuria. Kas tässä kuvia!