torstai 28. maaliskuuta 2013

Matkalla Albaniaan

Lähtö Samokselta.

Pysähdyttiin useammallakin saarella, tässä Ikaria.
 
Syroksella illan hämärtyessä.
Lyhyt yöpyminen Pireuksessa. Aamulla taas matkaan.

Korinttin kanava.

Rion ja Antirion välinen maailman pisin vinoköysisilta (2880m)
Mopolta siltamaksu 1.80€

Nafpaktos.

Oli niin viihtyisä paikka että oltiin toinenkin yö.

Sama kylä vähän ylempää,kelitkin suosii!
Ehkä huomenna ollaan jo Albaniassa?
 

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Samos.Kreikka.

Laivamatka Samokseen,Karlovassiin ei sitten mennyt ihan aikataulun mukaan. Lähdön piti tapahtua vähän yli puolenyön perjantai aamuna. Noin tunti ennen lähtöä oveemme koputettiin ja sanottiin että huonon sään vuoksi lähtöä on siirretty seuraavaan aamuun, eli lähtö olisi puoli yhdeltätoista. Ajeltiin sitten aamusella satamaan hyvissä ajoin, ettei vaan myöhästytä. Paikan päällä sitten kuultiin että laiva on vielä Lesvoksella, eikä ole edes vielä lähtenyt. Mentiin sitten naapurikahvilaan aamiaiselle ja käytiin aina välillä kyselemässä väliaika tietoja.Toimistolla sanottiin 13.30 ehkä? Loppujen lopuksi kahvitteluun saatin kulumaan noin neljä tuntia, oltiin vähän niinkuin paikallisten tapaan sumpilla. Lopulta matkaan päästiin kolmelta, eli vain viisitoista tuntia myöhässä. Normilomalla olisi moinen viivästys saattanut aiheuttaa harmitusta, nyt oltiin tyytyväisiä että päästiin näinkin vähällä.
Samoksella taas kierreltiin ympäri saarta ja ehdittiinpä hieman patikoimaankin, kun käveltiin Potamin vesiputouksille. Saari osoittautui varsin vehreäksi eikä törmätty mihinkään valtaviin hotellikomplekseihin vaikka upeita rantoja riittikin. Kaikki oli pidetty silleen niinkuin kotoisan pienenä. Maanantai-illaksi oli varattu lautaliput Pireukseen, ei muuten lähdetty! Uusi yritys huomen aamulla, onneksi ei keritty satamaan, vaan respa ilmoitti viivästyksestä noin tuntia aikaisemmin. Että jos  suunnittelee saarihyppelyä alkukeväästä niin kannatta varata aikaa.

Matkalla Manolatesiin.

Lupaavasti vihertää jo.

Kokkari.

Unikoi.

Melko kirkasta on vesi.

Matkalla Potamin putouksille.


Tämän pidemmälle ei päästy. Suurimmalle putoukselle
pitää loppumatka joko uida tai kahlata.

torstai 21. maaliskuuta 2013

Chios.Osa2.

Kahtena ensimmäisenä päivänä tuuli hyytävästi pohjoisesta, mahtoi olla tämän reissun kylmimmät päivät tähän asti. Lämpötilat nousivat vaivoin noin kolmeentoista asteeseen. Sitten tuulet kääntyivät etelään ja samalla elohopeakin nousi lähemmäs kahtakymppiä. Useampana päivänä kierreltiin pitkin kaunista saarta. Paikoin tosin, näkymät olivat melko lohduttomia. Hiiltyneitä puunrunkoja sekä mustuneita pensaita riitti silmänkantamattomiin. Emännältämme kuulimme että tuhoisa maastopalo pyyhkäisi yli saaren viime vuoden elokuussa, tuhoten 7000 hehtaaria viljelysmaata ja metsää.

Pyrgi. Veikeästi dekoreerattuja taloja sekä holveja.




Mesta. Keskiaikainen linnoituskaupunki.


Keskiaikainen puhelinkoppi.

Saaren pohjoisosan Pelinnaio vuoret kohoavat yli 1200 metriin.


Giosonas ranta.


Vähän jo näkyy elonmerkkejä tuhon alta.


Elintas lahti.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Chios.Kreikka.


Lähtö Cesmestä oli vähintäänkin mielenkiintoinen, väkeä oli satamassa aivan mustanaan. Elli ei päässyt mopon kyydissä satama-alueelle, vaan joutui kiertämään eri kautta. Loppujen lopuksi seistiin kummatkin samassa passintarkastus jonossa. Ihmeteltiin siinä että miten ne meinaa saada kaikki mahtumaan yhteen pieneen purkkiin? Asia alkoi valjeta, sillä satamaan saapui vielä kaksi alusta lisää. Lähtö oli jo puolituntia myöhässä, istuttiin täpötäydessä salongissa kun paikalle ilmestyi kovalla tohinalla yksi tyyppi.Pyörän papereita ja passia oli vailla. Kaivoin sitten taskusta muoviläpyskän jossa oli kaikki viralliset dokumentit ja luvat. Kaveri nappasi sen ja lähti puolijuoksua pois laivasta. Hölmistyneenä lähdin perään ja samalla kävi mielessä että siinä meni kaikki paperit! Täydessä tuloaulassa kaveri häipyi ihmisvilinään. Hetken aikaa siinä oli aikaa miettiä vaikka ja mitä. No onneksi heppu ilmestyi papereiden kanssa ja päästiin takaisin laivaan.Koko hässäkkä jäi mysteeriksi.
Chioksella oltiin noin tunti myöhässä ja ennen kuin päästiin passintarkastuksesta oli kulunut toinen tunti, onneksi oli aamulähtö! Vihdoin kun päästiin lähtemään alkoi sopivasti satamaan, yes! Pysähdyttiin heti ensimmäisen matkatoimiston kohdalla joka myös mainosti majoitusta. Toimiston virkailija ilmoitti että hänellä olisi kotonaan huoneisto kaikilla herkuilla vapaana 35 euron hintaan. Kaiken lisäksi rouva oli juuri lähdössä kotiinsa joten päätettiin käydä katsastamassa paikkaa. Karfaksen kylästä noin seitsemän kilometrin päässä Chioksesta löytyikin varsin mukavan näköinen majapaikka tällä kertaa.

Tässä vaiheessa paistoi vielä aurinko.

Tervetulotoivotus, jugurttia ja hunajaa.

Oleskelutila.

Keittiö.

Makuuhuone.


Rantaan matkaa n.10 metriä.


Keskuslämmityksen lisäksi myös pesukone oli käytössä.

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Cesme.Turkki.

Matka Cesmeen sujui varsin värikkäissä merkeissä, meinaan kevät tekee tuloaan ihan tosissaan. Tienvarret on täynnä kaiken väristä kukoistusta ja puskaa. Eka kertaa tälle vuodelle piti oikein itikanraadotkin putsata visiiristä. Cesmestä vois näin äkkiseltään sanoa, että melko pieni mesta. Viihtyisä rantakatu, satama, linna ja pari ostoskatua. Kovin on rauhallista meininki täällä, paitsi tiistai iltana kun Istanbulilainen Galatasaray voitti Schalkken champpionsliigan pelissä. Ottelun päätyttyä kannattajat kiersivät kaupungin katuja autoineen, torvet soivat ja meteli oli hillitön. Porukat, kuljettajaa lukuunottamatta roikkuivat auton ikkunoista puoliksi ulkona lippuja heilutellen ja hurraten.
Keskiviikkona hypättin dolmukseen ja ajeltiin Alacatiin missä esitteen mukaan piti olla hienosti restauroituja taloja. Eikä turha reissu ollutkaan, sillä aika kivan näköistä oli. Huomenna jos ilmat ja Allah suo, pitäisi seilata Kreikan puolelle Chiokseen.

Matkalla Cesmeen.

Villejä syklamaatteja.


Cesmen keskusaukio, taustalla linna.

Kalasatama.


Alacati.

Kevään vihreää.

Tässä alakerta jo valmis, yläkerta kaipaa vielä pientä pintaremonttia.

Pojat teellä.