Moottoripyörällä matkaan!: Turgutreis, kamelipainit.

Viikolla nähtiin ja kuultiin ympäri kaupunkia kovaäänisistä kamelipaineja mainostava auto. Meni vaan niin pikaisesti ohi ettei saatu selvää, missä ja milloin? Selviteltiin pikkaisen asiaa ja sunnuntai aamuna oltiin matkalla kohti Turgutreisiä. Dolmuksessa oli pari setää joilla oli kisakalenteri, joten päätimme seurata heitä. Valitettavasti papparaisilla oli kyyti vastassa joten meidän oli turvauduttava taksiin. Perille asti ei päästy silläkään, joten loppumatka kisapaikalle oli käveltävä.Eksymisen vaaraa ei ollut, sillä sen verran väkeä oli matkalla kohti areenaa. Kameleita kisaan oli ilmoitettu 120, joten turnaus kestäisi aina pimeän tuloon saakka. Mistään turisti kameleista ei ole kyse, vaan elukat treenataan ja syötetään erikoisruualla vain painitapahtumia varten. Jonkin sortin länsirannikon liigakin täällä on ja kisoja järjestetään pääosin vuoden vaihteessa. Saattaapi olla että vedonlyöntiäkin tilaisuuksissa järjestetään? Tunnelma ainakin oli varsin itämainen, kamelin paska haisi ja rummut pärisi.Monella oli oma grilli mukana sekä juomat, vähän kuin piknikillä. Eli monen laista tuoksua oli ilmassa, ja tunnelma oli tiivis.
Ihan näin ensikertalaisena ei ottelukaaviot oikein auenneet. Osalla kameleista oli sen verran kova vastus, että ne loikkivat karkuun vastustajaansa naururemakan säestyksellä. Eli mistään kovin väkivaltaisesta tapahtumasta ei ollut kyse. Paikalla oli väkeä vauvoista vaariin.