Ensiavussa.

Iltapäivälehdet repisivät tästäkin episodista huonona uutispäivänä kunnon lööpit: Suomalaismotoristi sairaalaan Kreetalla, katso kuva!
No mistään vakavasta asiasta ei ollut kyse, keskiviikkona aamuaskareiden lomassa sain aikaiseksi  haavan sellaiseen paikkaan johon oli vaikea saada laastaria,verta vaan valui eikä vekkiä meinattu saada umpeen joten Ellin jatkuvasta painostuksesta johtuen suostuin lähtemään paikattavaksi.
Sairaala sijaitsi viiden kilsan päässä ja kun mopolla ajaminen olisi ollut hieman hankalaa, päätettiin ottaa taksi. Mentiin tuohon lähitolpalle,ei ainuttakaan pirssiä!? Takaisin kotiin ja pyydettiin Marialta, josko hän soittaisi auton meille.-Kreikassa on nyt parin päivän lakko, taksi ei kulje, ai sairaalaan? sekin saattaa olla kiinni, mutta minä voin viedä, tuumasi emäntämme. Jäi viellä vähäksi aikaa vartoomaan että varmasti päästiin vastaanotolle. Tuloaulassa kysyttiin tilannetta, päästäisiinkö lääkärille? -Käytäävää suoraan ja ensimmäiset pariovet vasemmalla, oli vastaus. Siinä sitten seistiin hämmästyneen näköisinä ovien edessä, kunnes joku sanoi että sisään vaan jos lääkärille olette menossa.  Pari tikkiähän siihen jouduttiin neulomaan ja varmuuden vuoksi antibiootti kuuri päälle.Siinä puudutusaineen vaikutusta odotellessa oli aikaa tarkistella ympäristöä, ilmastoinnista roikkui pitkät pölyriekulat eikä lattiatakaan oltu aivan juuri lähiaikoina vahattu,saatikka sitten lakaistu. Kaikki potilaat oli yhdessä isossa avonaiseessa tilassa, joten yksityisyyttä ei juurikaan ollut Lakosta riipumatta toiminta oli tehokasta joten ulkona oltiin jo vajaan tunnin kuluttua.Mitään maksua ei pyydetty eikä eurooppalaista sairaanhoitokorttia vaadittu. Bussitkin kulki, joten eipä tarvinnut enempää isäntäväkeä vaivata.Viikon päästä tikit pois, eli minä tässä saikkella joten Elli saa hoitaa juoksevat asiat.

Lääkemääräys Kreikkalaisittain.