Heraklion, Kreeta.

Vajaa parin tunnin ajomatka Heraklioniin sujui uhkaavista pilvistä huolimatta melko kuivissa merkeissä, vasta hotellin pihalla alkoi sataa. Kämppä löytyi melko optimaaliselta paikalta, läheltä satamaa ja vanhaa kaupunkia. Aluksi tuntui oudolta tällainen pieni huone, mutta siihen on totuttava. Respalta saatiin vinkki mukavasta ravintolasta tältä samalta kadulta, ja hyväksi se myös todettiin, pieni ja intiimi ruokapaikka. Toisenakin iltana mentiin samaan paikkaan, ja päätettiin jättää se viimeiseksi kerraksi, sillä niin hyvät fiilikset jäi että vaikeaa on siitä enää parantaa. Jäi mukavat muistot. Kolmanneksi illaksi oli siis etsittävä uusi paikka. Netistä löytyikin lupaava tarjokas hieman keskustan ulkopuolelta...Tovin kävelyn jälkeen alettiin tarkistamaan sijaintia kartalta mutta pahaksi onneksi kartta oli jäänyt kämpille. Hetken pähkäilyn jälkeen suunnistettiin takaisin kohden keskustaa. Poikettiin välillä yhdessä Ouzeriassa, muutta siellä keittiö ei ollut vielä seitsemän aikaan valmis. Kadun toiselta puolelta löytyi taverna, joten sinne. Ihan valmista ei ollut sielläkään, ummikko omistaja vei meidät keittiöön, esitteli meille ruuat ja hiiligrillin joka oli vasta sytytetty, joten jonkin aikaa jouduttaisiin odottamaan. Ruokalistaa ei ollut, mutta saatiin vatsamme täyteen. Laskua pyydettäessä oltiin melko varmoja että talon puolesta ei tulisi mitään, mutta hui hai! Baklavaa, jugurttia sekä hunajaa ja iso pullo tsikoudiaa. Kotiinkin sentään vielä löydettiin. Mainittakoon tässä vielä että muita syömämiehiä alkoi virrata vasta yhdeksän jälkeen kun me oltiin jo valmiita.
Heraklionia ei voi näin lyhyen visiitin peruusteella pitää kovin viehkona kaupunkina, toki muutamia iloisia yllätyksiäkin koettiin. Keskustan kävelykadut olivat täynnä kahviloita ja elämää. Chaniaan verrattuna tämä tuntuu "suurkaupungilta"! Keskiviikko aamuna olisi tarkoitus seilata kohti Rhodosta.

Taustalla sataman linnoitus.

Sataamaa, aurinkokin paistaa!

St. Minas.

Lions square.

Kaupungin talo.

Katu näkymä.